31.12.2011
Talo Encoren ensimmäinen uusivuosi.
Näkymä olohuoneen puolelta uudenvuoden viettoon lähdettäessä. Vessan osuus isolla väliseinällä on vielä levyttämättä, se tehdään vedeneristeenä toimivalla Wedi-levyä.
Ruokailutilan kohdalla otettu kuva, jossa näkyy vessa ja vaatehuone sekä niistä kulut makuuhuoneeseen. Rankaseinään pitäisi vielä lisäillä tukirakenteet käsienpesualtaalle, joka ei tule olemaan jalallista mallia. Havahduin myös, että seinäasenteisten allashanojen rungot pitäisi saada ihan kohta paikoilleen, eikä meillä vielä ole niitä hanoja - toivottavasti toimittajalta löytyy tavaraa hyllystä!
22.12.2011
Hyvää ja rauhallista joulua!
Saimme myös valaistus- ja sähkösuunnitelmat hiottua loppuun ja valaisimet tilattua. Valaistuksen kohteeseemme toimittaa kokkolalainen (ja täten viime kesän messuilla vahvasti näkyvillä ollut) Winled Oy.
Uuttavuotta emme vielä taida toivottaa, kun välipäivinä olisi vielä tarkoitus saada väliseinärungot pystyyn. Joten palataan asiaan kuvien kera...
10.12.2011
Talvi yllätti rakentajat!
Koolaukset ovat viimeistä "osastoa" vaille valmiit, viikon päästä pitäisi olla jo villat selässä. Sen jälkeen voikin kytkeä lämmittimen päälle.
Tilantuntukin hahmottuu jo kohtalaisen hyvin.
3.12.2011
Kuvapäivitystä.
Makuuhuoneosasto koolattuna, olohuone yli puolenvälin. Hiukan yllätyksenä tuli, että höyrynsulun asettelu paikoilleen läpivienteineen ja teippauksineen on tässä työvaiheessa se aikaa ja vaivannäköä kysyvä työvaihe, kapuloita kyllä hakkaa kattoon melkoista haipakkaa.
Näkymä kadulta ruokailutilan läpi olohuoneeseen ja takapihalle.
Tästä suunnasta ei vielä ollut kuvaa ikkunoiden asennuksen jälkeen. Joten olkaatten hyvät.
28.11.2011
Now Playing: Metallica - The Day that Never Comes
Mistään asiasta ei päivän mittaankaan tullut kummempaa ongelmaa ja tontilla oli havaittavissa käsinkosketeltava tekemisen meininki. Ikkuna-aukkoihin saatiin riittävästi asennusvaraa näyttämällä niille vähän (enemmän) sähköhöylää, ja kun ilmoitin ikkunoiden nosteluun tarkoitettujen imukuppien olleen lainassa kaksi viikkoa sitten eikä suinkaan nyt, asennusporukan jätkät totesivat että eipä siinä sitten mitään, tarttukaahan karmeihin...
Alkutilanne. Ikkunat oltiin nostettu sisälle aukkojen kohdille, asentaja työstää aukkoa valmiiksi ikkunan paikalleen nostoa varten.
Siinä se nyt on, tosin vielä väliaikaisesti paikalleen tuettuna. Aukinaisesta terassinovesta näkyy myös jotenkuten oleskelutilojen ja makkareiden ikkunoiden ja ovien sisäväri. Ovat muuten tosi hyvän näköiset, vaikka itse sanonkin. Onneksi emme tyytyneet perusvalkoiseen!
Uloskin näkee - ja sisälle. Kävi mielessä, josko näihin ikkunoihin sopisi sellaiset menneen kesän asuntomessuilta tutut rulla-säleverhot.
Makuuhuoneen ulko-ovi. Toivottavasti kuulen tästä messuvieraiden kommentteja... ;)
Asennusryhmän työajan päätyttyä hyökkäsin itse työmaalle. Makuuhuone-pukeutumistila-osaston alakatossa on nyt koolaukset, valitettavasti kamera ei enää tässä vaiheessa kulkenut mukana. Saatiin tuokin homma hyvälle alulle, puhallusselluvilla tilattiin ensi viikon perjantaiksi joten tavoitettakin on.
26.11.2011
Lauantain ompeluseurat
Siinä se nyt on - eristys EI30.
Viemärin tuuletusputki sekä radonin poistoputki asennettuina paikoilleen.
13.11.2011
"Se on yhtä helvettiä tää rakentaminen."
Tähän mennessä kaikki on mennyt sen verran sujuvasti ja vähillä vastoinkäymisillä, että ehdinkin jo odotella että koska niitä rysähtää niskaan kerralla enemmän. Josko tässä olisikin nyt riittävästi yhdelle kertaa. Kaikesta huolimatta, työmaa kuitenkin edistyi:Räystäät alkavat olla viimeistä pintakäsittelyä vaille valmiit...
Etupuolen paneloinnit ovat muutamaa hiukan kärsinyttä ja siksi vaihdettavaa panelia lukuun ottamatta tehtynä...
...Ja vaikkei homma valmiiksi tullutkaan, niin IV-putkieristys saatiin ihan ok-mallille.
10.11.2011
Sumuista huomenta.
30.10.2011
Talviaika.
Kuvassa Ruukin tiimi jiirin yläpään kimpussa, alhaalla Johanna esittelemässä taloa vierailijoille.
Sisällä asentelimme alakaton jäykistelautoja ja rakensimme vinon sisäkaton päätyjen runkorakenteet. Etukäteen minua varoiteltiin siitä, miten työläs tuon runko-osan tekeminen on, mutta ainakin näin ennen höyrynsulku-urakkaa voisin todeta ettei se työtä kummempaa ollut, eikä edes ottanut kovin paljoa aikaa. Seuraavaksi päästetään ilmastointimies irti, jotta päästään asentelemaan höyrynsulkuja ja eristämään yläpohjaa.
Viikonlopun aikana vaihtui myös kesäaika talviajaksi. Olen aina pitänyt kellojen siirtelyä typeränä tapana ja ihmetellyt, miksi pimeän tuloa iltapäivästä täytyy vielä entisestään aikaistaa. Kun työmaalle pääsee käytännössä työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin haluaa nukkua rauhassa pidempään, päivän lyheneminen tunnilla harmittaa vielä aiempaa enemmän. Onneksi tuli ostettua tehokas sähkövalaisin.
24.10.2011
Viikonlopun saldoa
Panelointijälki on, vaikka nyt itse sanonkin, aikamoisen hyvää tasoa. Vaan taitaa käydä päivätöikseen noita hommia tekeviltä kavereilta hiukan vikkelämmin.
Sunnuntaina vaivauduin työmaalle sen verran, että vedin värit pergolanpuihin ja pääsisäänkäynnin räystäspuihin. Totesin myös Valtti-kuullotteen olevan sen verran juoksevaa tavaraa, että sitten kun koko talo tulee maalattavaksi, suojauksien kanssa ei voi juuri liioitella. Kuvassa esiintyy myös ensimmäinen, ja toivottavasti myös viimeinen, työmaalla käynyt kämmi: Datakaapelina toimiva valokuitu (keltaisesta putkesta tuleva piuha) ei suinkaan tule ylös väliseinän kohdalla, missä se olisi saanut sijaita, vaan parisenkymmentä senttiä keskemmältä kodinhoitohuoneen lattiaa. Syypää tähän löytyy peilistä...
Sitten hiukan aiheen vierestä: Naapuriinkin alkoi tänään nousta talo. Näyttää jo tässä vaiheessa erittäin lupaavalta. Kyseessä on siis Kodikas-Talojen toinen (yrityksen oma) messukohde. Luonnossuunnittelu Jarl Ahlström, arkkitehti (SAFA), suunnitelman viimeistely ja pääpiirustukset allekirjoittaneen käsialaa.
Talomme puuttuvat ikkunat tulivat Kodikkaan kohteen elementtikuormassa. Kuva on otettu paketin kylkeen puhkaistusta reiästä, josta vesipellit oltiin ilmeisesti ujutettu mukaan. Nyt kun vielä joku laittaisi ikkunat paikoilleen...
20.10.2011
Se iso homma, eli autokatoksen katto.
Tänään ehdin tontille kameran kanssa hiukan aiemmin kuin eilen, joten tarjolla on hiukan enemmän hiukan parempaa kuvamateriaalia.
Yllä kuvaa autokatoksesta. Kuten näkyy, se ei tullut tällä viikolla valmiiksi. Kaitsu, asennusryhmän nokkamies, antoi sentään arvion, että nyt kun varaston päätyräystäs on saatu nikkaroitua kasaan, ei puuttuvia rakenteita lyö paikalleen yhtä päivää pidempään. Jos vaikka Ruukin hessut aloittaisivat asennuksensa jo maanantaina, katos näyttäisi ehtivän ajoissa valmiiksi.
Normaalisti Kodikkaan toimituksessa päätyräystäät tehdään pitkärunkoisina elementteinä, mutta varaston päätyräystäs jätettiin tässä tapauksessa työmaalla tehtäväksi. Kaitsun manatessa sen työläyttä koitin miettiä syytä, miksi moiseen ratkaisuun päädyttiin - joku hyvä selitys sille oli, vaan enpä muista vieläkään. Olikohan sillä jotain tekemistä sen kanssa, kun koko katos-varaston katto muutenkin kasattiin paloista... Joka tapauksessa, ei se ollut tekemätön paikka tämäkään, ja työn jälki nosti tyytyväisen virneen naamalle. Näin hommat pitää hoitaa! (Lasku varmaan muistuttaa tästä lystistä uudelleen...) Ainut harmistus siitä, että lämöpötilat ovat olleet sellaisia, ettei räystäspuihin oikein uskaltanut vedellä väriä kun ne olivat vielä irrallaan.
Jonkinlaista sisäkuvaa. Siellä on nyt niin monenlaista puutavara- ja levynippua, että ihmetyttää miten siellä olisi tarkoitus pystyä mitään tekemään. Lattia olisi hyvä hioa lähiaikoina, koska siinä on kuivumista hidastava hoitoaine pinnassa, mutta täytynee jättää myöhempään kun nyt lattian pinta-alasta suurempi osa on tavaran peitossa kuin vapaana.
Kuvasin vielä naapuritontilta yllä olevan näyn. Rakennustyömailla on torninosturilla pitkäkyntisten ulottumattomiin nostettu työkalukontti jokapäiväinen näky, eikä peräkärrykään ole poikkeuksellista. Mutta että vannesaha... tulipahan nähtyä.
19.10.2011
Perusasennukset loppusuoralla.
Työmaalla on jo aika pimeää kun ehdin konttorilta raksalle, mutta yritin silti saada jotain kuvaa tämänhetkisestä tilanteesta. Tässä vähiten epäonnistunut, aika tarkkaan saa katsoa että edistyksen edellisistä kuvista havaitsee.
11.10.2011
Pystyssä on.
Ensimmäisiä elementtejä asennetaan. Meininki on että elementit nostetaan suoraan rekasta perustuksille ja tuetaan väliaikaisesti paikoilleen.
"Things you can not they're just framed in blood", vai olikos tässä sittenkin musta paneli.
Tässä menee ruokailutilan "käänteisen erkkerin" elementti paikalleen.
Tämä kuva on jo tältä päivältä. Talo sai eilen illalla aika tavalla vettä niskaansa, mutta olin todella positiivisesti yllättynyt kun se oli tänään jo miltei täysin kuivunut eikä näyttänyt ehtineen kärsiä sateesta lainkaan. Koska asia etukäteen stressasi ihan jonkin verran, mietin että miltähän mahtaa alueen pitkästä tavarasta paikalla rakentajista tuntua.
Talo pihan puolelta. Piha näyttää itse asiassa paljon isommalta kuin paperilla, talo taas juuri siltä kuin sen pitääkin, eli jopa vähän paremmalta kuin suunnitelmissa.
Vaihdoimme punertavien panelien sävyn viime tingassa ennen niiden tilausta astetta vähemmän ruskeaan, enemmän punaiseen sävyyn. Tehdasmaalauksen jäljiltä voisin todeta, että oli hyvä veto. Ei haittaa yhtään, jos viimeinen maalauskerta muuttaa sävyn vieläkin punaisemmaksi, mutta miellyttää se näinkin (vaikka panelit nyt ovatkin aika purussa ja pölyssä ja siksi suttuisen näköiset). Kuultomaalaus osoittautui myös ehdottomasti oikeaksi ratkaisuksi. Tasainen peittoväripinta olisi paljon tylsemmän näköinen, olkoonkin että niin julkisivu olisi huoltovapaampi.
Josko huomenna sitten oltaisiin jo aluskatteessa. Odottelemme myös loppujen ikkunoiden saapumista tehtaalta, toistaiseksi saamme vielä äimistellä valtavan suurilta tuntuvia aukkoja.
9.10.2011
Alle 12 tuntia talopakettitoimitukseen...
2.10.2011
Enää viikko talopaketin toimitukseen!
Päättyvää edeltävällä viikolla urakoimme raudoitteet lattioihin. Olimme sopineet Nereuksen lattialämmitysasentajan kanssa lämmitysputkiston asentamispäivästä, ja kuinka yllättikään, raudoituksen viimeistely edellisenä iltana kaatosateessa lampun valossa osoittautui odotettua työläämmäksi. Päästyämme lähtemään työmaalta puoliltaöin totesin rikkoneeni henkilökohtaisen ennätyksen: 15 tuntia töitä putkeen (päivä konttorilla, jolta hirmuvauhdilla raksalle) - syömättä koko päivänä. Kotiin päästyäni olin "kohtalaisen" poikki, eikä mieltä varsinaisesti lämmittänyt kun aamulla heräsin lattialämmitysmiehen soittoon, ettei putkistoa voidakaan asentaa. Syynä tähän oli raudoituskorokkeiden puuttuminen. Koska lattialämmitys sisältyi Enermixin diiliin enkä täten saanut sopimuspapereita suoraan Nereukselta, eikä kiireessä kukaan hoksannut mainita että korput pitää olla laitettuina ennen lattialämmitysasennusta, en niitä enää tuohon väliin ruvennut (henkkoht ymmärrettävästä syystä) paikalleen ripottelemaan. Onneksi valuporukkakin oli sen verran kiireinen, että ei tarvinnut järjestellä mitään muuta etukäteen sovittua uudelleen lattialämmitysasennuksen siirtymisen takia.
Siellä se nyt joka tapauksessa on. Vaikka väliseinien paikkoja koitettiin merkkailla ja putket näyttävät niitä aika hyvin väistelevänkin, taidan kiinnittää seinät lattiaan ihan vaan liimaamalla. Ironisesti juuri jäykistävien väliseinien, jotka on pakko ankkuroida laattaan, kohdilta putkia risteilee huoneesta toiseen kaikista eniten. Sisäänkäynnin portaan laatan raudoitus herätti hilpeyttä, vaikka se itse suunnittelemani onkin. Ainakin luulisi portaan kestävän...
Valun kävi tekemässä hämeenlinnalainen porukka, joka on Kodikas-Talojen kohteita viime aikoina valanut enemmänkin. Homma sujui vaihteeksi hyvinkin kivuttomasti: porukka saapui ajallaan paikalle oman pumppuautonsa kanssa, tiesi kyselemättä mihin korkoon mikäkin pinta pitää valaa ja pesuhuoneen kohtaan pienen allasmaisen syvennyksen tekemistä varten tekemämme muottikin tulkittiin oikein, vaikken siitä ollut kuin hätäisesti maininnut. Sain ennen valun alkua vain yhden soiton, jolla nämä seikat varmistettiin. Ainoan miinuksen annan siitä, että ylijäävän betonin sijoituksesta ei kyselty mitään (enkä muistanut itsekään siitä mainita), ja se oltiin dumpattu kasalle kohtalaisen typerään paikkaan talon eteen. Onneksi, jo toiseen kertaan tällä työmaalla, kuraa jäi yli uskomattoman vähän, eikä siitä eroon pääseminen tuota hankaluuksia. Lattian pressutukseltakin säästyttiin, kun valuporukka veti laatan pintaan hoitoaineen. Täytynee ensi viikolla, jolloin ei tarvitse muuten tehdä paljon mitään, koittaa vielä hoitaa laatan hionta pois alta, kun senkin voi vielä tehdä niin etteivät seinät ole tiellä. Seuraavalla viikolla ne lopultakin tulevat.
Mainittakoon vielä, että saimme aikaan päätöksen kiintokalustetoimittajasta. Topi-Keittiöt vaikutti kokonaisuudessaan varmalta ja hinnaltaan sopivimmalta vaihtoehdolta, mutta helposta valinnasta ei tällä kertaa ollut kyse.
22.9.2011
Pikaista päivitystä
Perustus- ja maatöiden jatkamisen ohella olemme aloitelleet sisustuksen suunnittelua (tai oikeammin sisusutussuunnittelun suunnittelua) sekä päättäneet taloteknisiä ratkaisuja ja niiden toimittajan. Pirkkalassa toimiva Enermix Oy toimittaa kohteeseemme Nereuksen vesikiertoisen lattialämmityksen ja Nilanin poistoilmalämpöpumpun. Usein lämmitysjärjestelmän valitseminen tuntuu olevan rakentajille aika vaikea pala, eikä asiantuntijoiltakaan saa puolueetonta apua kun käytännössä kaikilla on kytköksiä laitetoimittajiin. Meidän tapauksessa valinta oli kuitenkin hyvin selvä: Polttoaineperustaiset lämmitysjärjestelmät vievät kaikkinensa aivan liikaa tilaa ja ovat joko käytössä liian työläitä tai kalliita, tai muuten aikansa eläneitä ratkaisuja. Maalämmön investointikustannukset ovat budjettimme ulkopuolella ja talo maalämmölle turhan pieni. Suora sähkölämmitys on nykyään totaalisessa pannassa, vaikka se vähän kuluttavassa talossa voisi olla hyvinkin perusteltu ratkaisu. Käytännössä poistoilmalämpöpumppu oli se vaihtoehto, joka jäi jäljelle. Nojoo, onhan nykyään tarjolla esim. tuulimyllyjä (Vuoreksessa ei kuulemma juuri tuule...), aurinkopaneeleita (Suomessa on talvella pimeää, tuli jo huomattua tällekin vuodelle...) ja muuta übervihreää, mutta ne ovat enemmän asialle vihkiytyneiden rakentajien ratkaisuja, ja tässä kohtaa halusin meille varman perusratkaisun. Poistoilmalämpöpumpun eli pilpin etu on myös se, että se sisältää samassa paketissa sekä lämmitys- että ilmanvaihtolaitteen, kaikki komeron ( = tekniikalle varaamamme tilan) kokoisessa paketissa.
Seuraavaksi pitäisi päättää keittiötoimittaja, jotta saamme yhden sisustuksen kannalta olennaisen valinnan lyötyä lukkoon. Tarjouskilvassa viimeiselle kierrokselle pääsivät Isku ja Topi-Keittiöt. Myyjien lähestymistapa työhönsä ja tarjoamaansa tuotteeseen ja palveluun ovat melko lailla vastakkaiset, Iskun toiminnassa on enemmän fiilistä ja Topilla varmuutta. Odotamme itsekin mielenkiinnolla, kumpi toimittaja voittaa kilvan...
24.8.2011
"Pics or it didn't happen!"
Louhintatyöt käynnissä: Porataan, räjäytetään (Yksi pään kokoinen kivi lensi naapurin puolelle suojamattojen välistä, mutta onneksi kauas tontin takaosalle, eikä esimerkiksi tontilla odottavaan harkkoletkaan) ja annetaan kaivinkonekuskin siivota jäljet.
Seuraavaksi asennettiin liittymisputket kunnan vesi- ja viemäriverkkoon.
Tampereella on ollut viime aikoina aika paljon alueita, joilla tonttien maanpintoja joudutaan nostamaan reippaasti alkuperäisestään. Selvisimme tässä mielessä suhteellisen vähällä, mursketäyttöä perusmaasta anturan alapintaan tarvittiin "vain" metri, eikä esim. kahta. Maarakennusta meillä on tehnyt alueella muutenkin monessa mukana oleva Suovan Kaivin ja Kuljetus Oy.
Salaojat ja anturanpohjat, joihin teimme sepelistä kapillaarikatkot, kaivettiin valmiiseen täyttöön. Urilta tuli tavaraa kasoille tontin kulmille melko tavalla, mikä hiukan arvelutti, mutta kun vaihtoehto näytti olevan putkien tukeminen sorakasoilla ilmaan anturan alustäyttöjen viereen, tämä taisi kuitenkin olla se ongelmattomampi tapa.
Anturat muotitimme perinteisesti lautamuotein. Yhtä toimivaan lopputulokseen olisi varmaan päästy monien käyttämällä harkkoladontamuotillakin, mutta ainakin näistä tuli nätimmän näköiset. Valitettavasti muotitusvaiheesta ei tullut pahemmin otettua kuvia. Tässä muotit purkamisen jälkeen.
Myös sokkeleissa luotimme perinteiseen ratkaisuun, eli harkkomuuraukseen viidellä harkkokerroksella.
Perustukset rakensimme yhden apumiehen vahvistuksella omin voimin. Lopputulokseen voi olla kohtalaisen tyytyväinen, mutta työmäärä pisti auttamatta miettimään, että mitenkähän tuon tekisi sitten seuraavaan taloon.
Sokkelin kosteuseristykset tein käyttäen anturan päällä ja perusmuurin alapäässä kumibitumikermiä, sokkelille patolevyä ja varmistaen slammauslaastilla, ettei vettä valu patolevyn ylälistan ja sokkelin väliin. Kuva on otettu ennen viimeistä slammausta.
Tällä hetkellä Suovan miehet ovat ulko- ja sisätäyttöjen kimpussa. Työtä hidastaa melkoisesti tontin julmetunmoinen ahtaus, takapuolelle kun pääsee käytännössä vain joko Bobcatilla tai tela-alustaisella kaivinkoneella. Saapa nähdä, tuleeko tällä(kään) viikolla valmista. Kuvassa terassin alueen routaeristykset. Menee muuten kohtuullinen määrä muovia maahan.
22.8.2011
Mikä on tämä Talo Encore..?
Asuntomessuille rakentaminen ei ole oikeastaan hullumpaa: Messualueiden rakennettu ympäristö on korkealaatuista ja monipuolista, mitä pidän ihmisten hyvinvoinnin kannalta olennaisempana kuin keskustelemani perusteella useimmat muut. Lisäksi messualueiden kaavoitus antaa vapaammat kädet talojen suunnittelulle, alue rakentuu kerralla kutakuinkin valmiiksi, materiaaleista saa alennuksia ja niin edelleen – ja sanotaan nyt suoraan, että pidämme ajatuksiamme tämän talohankkeen luonteesta sen verran epätyypillisinä, että mielellämme esittelemme sitä muillekin... ja kuulemme ihmisten tuomion lopputuloksesta.
Mitä sitten ovat nämä ajatukset, ja minkä luonteinen projekti on kyseessä? Tiivistetysti päätimme rakentaa ensiasunnoksemme omakotitalon, jonka budjetiksi on asetettu hyväkuntoisen rivi- tai kerrostalokaksion tai -kolmion velaton myyntihinta, ja jonka tulisi palvella meitä elämässämme kuten tuollainen asunto, olematta niiden kaltainen kompromissi tilojen ja yksilöllisyyden puolesta.
Tavallista on, että pienehkön budjetin omakotitalo suunnitellaan melko vaatimattomasti ja varman päälle, vaikka mahdollisuus persoonallisempaankin toteutukseen olisi. Koska emme tässä elämäntilanteessa, jonka on tarkoitus jatkua vielä pitkään, tarvitse montaa makuuhuonetta, suunnittelimme niitä taloomme vain kaksi vapauttaen näin enemmän tilaa hyvinvointi- ja mukavuuspainotteisille ratkaisuille. Lasten kanssa toimiminen vaatii asunnolta niin erilaisia ominaisuuksia ja toiminnallisuutta, ettemme pidä edes mahdollisena toteuttaa nykytilanteessamme sellaista taloa, joka tarjoaisi samaan aikaan sekä haluamaamme elämänlaatua kaksin asumiseen että lasten kasvatukseen, emmekä missään määrin mieluisana kompromissia näiden kahden väliltä. Erään paljon taloja Suomessa myyvän yrityksen toimitusjohtaja sanoi yhdessä asuntomessuihin liittyvässä haastattelussa, että heidän talonsa ovat tarkoitettu asumiseen, ei edustamiseen. Näemme itse asian mielummin niin, että talomme on tarkoitettu elämiseen, ei vain asumiseen.
Lisäksi rock-musiikki, tarkemmin ottaen heavyrock, on näytellyt elämässämme sen verran suurta roolia, että se väistämättä tulee näkymään myös talossamme. Ei alleviivaten, mutta esimerkiksi jotkin värivalinnat lienee helppo ymmärtää tämän taustatiedon myötä. ;)
21.8.2011
Lähtökohdista ja projektin historiasta
Tässä blogissa pääset seuraamaan asuntomessukohteemme ja tulevan kotimme, Talo Encoren, vaiheita. Tarkoitus on päivittää tekstejä pitkin rakennusprojektia, asuntomessujen aikana ja hiukan niiden jälkeenkin. Seuraavassa muutama pakollinen alkusana siitä, mitä tapahtui ja miksi.
Idea oman talon rakentamisesta lähti vitsistä, jonka joku heitti Valkeakosken asuntomessujen jälkeen, ja joka kuului kutakuinkin näin: ”Tampereella kuulemma järjestetään asuntomessut vuonna 2012, nyt sitten rakennatte kaikki sinne”, kaikki-sanan viitatessa Kodikas-Talojen miehitykseen, johon itsekin rakennussuunnittelijan roolissa kuulun. Vastauksena sille tuli silloin kuitattua jotain sen suuntaista, että varmaankin, vailla sen kummempaa tarkoitusta. Seuraavan vuoden aikana meillä, Johannalla ja minulla, tuli kuitenkin puheeksi jonkin vuokralla asumista pysyvämmän asumisratkaisun etsiminen, joka osoittautui asunnolle osoittamiemme vaatimusten ansiosta vaikeaksi ja turhauttavaksi koitokseksi. Kävimme läpi kymmeniä ilmoituksia myytävistä asunnoista, teimme laskelmia vanhojen asuntojen remonttibudjeteista, selvittelimme millaisia uusia asuntoja Tampereen alueella on tarjolla ja kävimme pettymässä asuntonäytöissä. Lopulta totesimme, ettemme ole halukkaita maksamaan omakotitalon hintaa paljon pienemmästä kerros- tai rivitaloasunnosta korkeintaan välttävällä sijainnilla, tai lähempänä keskustaa sijaitsevasta koirankopista, johon joutuisi ensimmäisenä uusimaan kaiken, kantavia rakenteita ja ulkoseiniä lukuun ottamatta. Niinpä Vuoreksen asuntomessualueen tonttien tullessa jakoon huomasimmekin olevamme tosissamme suunnittelemassa itsellemme omakotitaloa. On myös täysin kiittäminen asuntomessuja siitä, että ylipäänsä voimme hakea Tampereelta tonttia, koska lapsiperheitä suosiva pistejärjestelmä olisi rajannut meidät pois normaalista tonttiarvonnasta. Saimme tontin lopulta ns. toisella hakukierroksella, ja hurjaksi onneksemme se sattui olemaan yksi niistä joita alunperinkin haimme, ja se sattui sijoittumaan maaperältään alueen parempilaatuiseen osaan. Täten emme joutuneet muuttamaan suunnitelmiamme paljonkaan, ja maarakennus onnistunee sellaisella rahasummalla, että talonkin voi vielä toteuttaa.
Tätä kirjoitettaessa työmaa on jo edistynyt perustustyövaiheen loppupuolelle. Halusimme varmistella tiettyjä messuihin liittyviä taustatekijöitä ennen blogin pystyttämistä, joten tästä syystä olemme pitäneet projektimme alkumetrit hiljaisuutta. Seuraavaksi koetammekin parhaamme mukaan kirjoitella olennaisia asioita jo menneistä vaiheista, suunnitelmista ja sen sellaisesta.