"Pics or it didn't happen!"

Koska blogin lyhyen olemassaolon aikana olen jo saanut kyselyitä kuvien perään, niin käydäänpä läpi hiukan menneitä vaiheita niiden kuvien kera. Polkaisimme työmaan käyntiin aiemmin kuin olimme arvelleet niin tapahtuvan, koska naapurimme ilmoitti heidän tontilla tehtävistä louhintatöistä. Kävin uteliaisuuttani katsomassa paikan päällä, jolloin selvisi, että meidänkin tontilla jouduttaisiin louhimaan pätkä kanaalia viemärilinjojen tieltä – ja että se olisi syytä tehdä aika pikaisesti, mikäli mielimme tehdä sen ennen kuin naapurin tärinää pelkäävä harkkosokkeli alkaisi nousta. Siispä soittamaan rakennusvalvontaan ja anomaan lupaa aloittaa työt mainituista syistä, vaikka rakennusluvasta ei ollut vielä tietoakaan. Tämä ei onneksemme ollut ongelma, ja niin työt saatiinkin alkuun eräänä tihkusateisena toukokuun aamuna.


Louhintatyöt käynnissä: Porataan, räjäytetään (Yksi pään kokoinen kivi lensi naapurin puolelle suojamattojen välistä, mutta onneksi kauas tontin takaosalle, eikä esimerkiksi tontilla odottavaan harkkoletkaan) ja annetaan kaivinkonekuskin siivota jäljet.


Seuraavaksi asennettiin liittymisputket kunnan vesi- ja viemäriverkkoon.


Tampereella on ollut viime aikoina aika paljon alueita, joilla tonttien maanpintoja joudutaan nostamaan reippaasti alkuperäisestään. Selvisimme tässä mielessä suhteellisen vähällä, mursketäyttöä perusmaasta anturan alapintaan tarvittiin "vain" metri, eikä esim. kahta. Maarakennusta meillä on tehnyt alueella muutenkin monessa mukana oleva Suovan Kaivin ja Kuljetus Oy.


Salaojat ja anturanpohjat, joihin teimme sepelistä kapillaarikatkot, kaivettiin valmiiseen täyttöön. Urilta tuli tavaraa kasoille tontin kulmille melko tavalla, mikä hiukan arvelutti, mutta kun vaihtoehto näytti olevan putkien tukeminen sorakasoilla ilmaan anturan alustäyttöjen viereen, tämä taisi kuitenkin olla se ongelmattomampi tapa.


Anturat muotitimme perinteisesti lautamuotein. Yhtä toimivaan lopputulokseen olisi varmaan päästy monien käyttämällä harkkoladontamuotillakin, mutta ainakin näistä tuli nätimmän näköiset. Valitettavasti muotitusvaiheesta ei tullut pahemmin otettua kuvia. Tässä muotit purkamisen jälkeen.


Myös sokkeleissa luotimme perinteiseen ratkaisuun, eli harkkomuuraukseen viidellä harkkokerroksella.


Perustukset rakensimme yhden apumiehen vahvistuksella omin voimin. Lopputulokseen voi olla kohtalaisen tyytyväinen, mutta työmäärä pisti auttamatta miettimään, että mitenkähän tuon tekisi sitten seuraavaan taloon.


Sokkelin kosteuseristykset tein käyttäen anturan päällä ja perusmuurin alapäässä kumibitumikermiä, sokkelille patolevyä ja varmistaen slammauslaastilla, ettei vettä valu patolevyn ylälistan ja sokkelin väliin. Kuva on otettu ennen viimeistä slammausta.


Tällä hetkellä Suovan miehet ovat ulko- ja sisätäyttöjen kimpussa. Työtä hidastaa melkoisesti tontin julmetunmoinen ahtaus, takapuolelle kun pääsee käytännössä vain joko Bobcatilla tai tela-alustaisella kaivinkoneella. Saapa nähdä, tuleeko tällä(kään) viikolla valmista. Kuvassa terassin alueen routaeristykset. Menee muuten kohtuullinen määrä muovia maahan.